Sananvuoro Nordic Business Forum 2018 nosti kehityksen piikkipaikalle innovoinnin ja kyvyn jatkuvaan uudistumiseen

Suomen mittakaavassa aivan poikkeuksellinen Nordic Business Forum vakuutti jälleen kerran vahvalla ja asiantuntevalla sisällöllään. Asioissa sinällään ei ole kovinkaan paljon uutta business-sektorille, mutta inspiroivat puhujat ja uudet näkökulmat herättävät aina uusia ajatuksia. Samalla tapahtumasta on tullut erinomainen paikka tavata uusia ja vanhoja tuttuja. 15 minuutin Brella-sessiot ovat huomattavan tehokkaita ajatusten vaihtoon ja uusien kumppanuuksien haarukointiin.

Kaksipäiväinen tapahtuma keskittyi vahvasti suorituskykyyn, strategiaan ja tekoälyn sekä teknisen kehityksen eri variaatioihin marssittamalla lavalle hengästyttävään tahtiin maailman eturivin puhujia. Nostan esille muutaman tärkeän pointin:

#1. Teknologinen kehitys muuttaa maailmaa eksponentiaalisesti

Steven Kotler avasi meidän kaikkien silmiä huomauttamalla, että eksoponentiaalinen kasvu tulee aina yllätyksenä sen joka kierroksella tapahtuvan kaksinkertaistumisen vuoksi. Muutoksen nopeus yllättää. Andrew McAfee nosti tekoälyn kehityksen konkreettiset saavutukset esille ja ne ovat jo nyt hengästyttäviä, lähtien Go-pelin hallitsemisesta aina ihmistä parempaan kielen kääntämiskykyyn (toistaiseksi vain englanninkielessä). Maailma tulee pienemään entisestään ja kuten Aswath Damodaran kuvasi myös yritysten elinkaari tulee lyhenemään muutossyklien nopeutuessa.

Gary Hamel muistutti viiltävästi, että 90% nyt käytössä olevasta datasta on tallennettu viimeisen kahden vuoden aikana. Tallennetun tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Don Tapscott muistutti, että lohkoketjuteknologiat muuttavat useita toimialoja kuten sopimuksia, rahoitusta ja erilaisia transaktioita. Todellinen toimialojen disruptoija. McAfee kuitenkin muistutti, että vielä pitkään ihminen on oikea henkilö esittämään oikeat kysymykset, tekoäly usein on ihmisen kumppani etsimässä vastauksia.

#2. Innovaatioiden johtaminen vaatii konkreettisia muutoksia

Innovaatioista on kohistu vuosia, mutta NBF toi puheenvuorojen kautta paljon konkretiaa asiaa. Puhujakilpailun voittaja James Hewitt valisti meitä kaikkia aivojen suorituskyvystä ja luontaisista rytmeistä. Omaa kognitiivista suorituskykyään pitää johtaa ja löytää ne omat focus-tunnit ja lepohetket. Ihminen ei voi olla aina päällä, kuten Hewitt hyvin totesi. Meidän kaikkien tulee osata johtaa omaa suorituskykyämme.

Gary Hamel korosti, että innovaatiot syntyvät yrityksessä asiakasrajapinnassa ja arjessa. Erittäin harvoin johdossa. Tämä aiheuttaa suuren muutoksen tarpeen johtamiselle. Viisaus ei todellakaan istu johtoryhmässä tai kulmahuoneessa. Johtaminen siirtyy enemmän kohti tukemista ja valmentamista. Erityisen vaarallista on, jos organisaatiossa ideoilla on vain yksi asiakas – toimitusjohtaja.

Marcus Buckingham toi humoristisessa esityksessään hyvin esille, että jos tutkit ja seuraat negatiivisia asioita kuten asiakasreklamaatioita saat parannettua näiden tilaa. Näistä on kuitenkin hankala vetää kehitystoimenpiteitä hyvin toimiviin asioihin. Tämän vuoksi myös hyvin toimiviin asioihin tulee käyttää aikaa ja tutkia, miten niitä voisi entisestään parantaa. Marcus myös korotti kaikkien työntekijöiden yksilöllisyyttä ja sen huomioimista. Tämä tuo parhaat suoritukset esille. Sheila Heen toi mielenkiitoisesti esille oman tulosvastuun ja sen kenen pitäisi kokea kantavansa vastuuta tiimissä ja organisaatiossa.

Steven Kotler kirkasti hyvin innovaatioiden syntyprosessia ja erityisesti flow:n merkitystä tälle. Flow, jonka me kaikki olemme joskus kokeneet on erittäin tärkeä niin työtehossa kuin uusien ideoiden keksimisessä, mutta flow vaatii nykytyöelämältä muutosta. Se vaatii katkeamatonta työrauhaa (jopa neljä tuntia kerrallaan) ja kirkasta focusta. Tässä meillä kaikilla on kehittämistä.

#3. Yrityksen tarkoitus ja yhteiskunnallinen rooli korostuu entisestään

Yritysten rooli osana globaaleiden ongelmien ratkaisua tunnistettiin monessa puheenvuorossa.  Whole Foods ketjun CEO John Mackey totesi hyvin, että vahvoilla yrityksillä on tunnistettava missio ja tarkoitus. Nämä vetävät osaajia puoleensa. Globaalisti yrityksillä ei ole niinkään ongelmaa enää investointipääomasta, vaan osaamisesta. Osaajia taas vetää puoleensa tarkoitus ja halu muuttaa maailmaa.  Mackey hyvin korosti, että sillä on merkitystä millä keinoin yritys tekee tuloksensa ja tulevaisuudessa tämä painoarvo vain kasvaa.

Marcus Buckingham korosti, että ihmiset valitsevat työnantajansa yrityksen perusteella silloin, kun heidät rekrytoidaan. Tämän jälkeen he arvottavat työnsä tiiminsä ja kollegoidensa kautta, joiden kanssa tekevät työtä. Näillä on tulevaisuudessa paljon suurempi merkitys kuin yrityksellä itsellään. Tiimien merkitys korostuu entisestään.

Nicklas Zenström korosti positiivista palautekierrettä. Yrittäjyyden haluttavuudessa on Suomessakin tapahtunut valtaisa muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uudet menestyvät yritykset luovat edellytyksiä taas uusille yrityksille nousta ja kehittää uusia ratkaisuja.

Barack Obama muistutti tapahtuman päätteeksi, että me elämme tällä hetkellä maailmassa, joka on parhaimillaan ja rikkaimmillaan juuri nyt. Globaalit haasteet ovat valtavia, mutta ne ovat ihmisen ratkaistavissa, sillä ne ovat myös aikanaan ihmisen luomia.

 

Tästä on hyvä jatkaa inspiroituneena kohti tulevaisuuden suunnittelua.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secto Automotiven riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Haluan lähettää teille