Sananvuoro Liikententeen tulevaisuus – dataa, automaatiota, vähäpäästöisyyttä ja palveluita

Valtioneuvosto julkaisi 4.6.2018 erittäin mielenkiintoisen paketin eri hallinnonalojen tulevaisuuskatsauksia. Mielenkiintoinen avaus oli Liikenne- ja Viestintäministeriön tekemä katsaus tulevaisuuden kehityksestä. On hienoa nähdä, että Suomessa tehdään virkamiestyönä laadukkaita ja pitkälle katsovia analyysejä.

Katsaus nostaa hyvin esille tulevaisuuden liikkumisen kehitystrendit ja huolenaiheet:

#1. Toimenpiteet ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Yleisellä tasolla vaikein rajoitettava asia on ihmisten liikkuminen. Liikkumisen muotoja voi hyvin ohjata verotuksella ja yhteiskunnan tuella. Tämän vuoksi yhteiskunnallinen focus kannattaakin suunnata keinoihin, joilla voidaan muuttaa liikkumisen tuottamien päästöjen määrää.

(i) Autokannan päästöjen leikkaaminen

Suomella on haastavat ympäristö- ja ilmastotavoitteet Pariisin ilmastosopimuksen pohjalta. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa tulisi olla 250 000 sähköautoa liikenteessä. Suomen autokannan keski-ikä on edelleen n. 12 vuotta, mikä ei mahdollista nopeaa päästöjen leikkaamista.

Raportissa todetaankin yksiselitteisesti ”Liikenteen verotuksen kokonaisuudistus tulee väistämättömäksi, jotta verotuksella voitaisiin vaikuttaa tehokkaammin ajoneuvokannan ympäristöystävällisyyteen ja jotta valtion fiskaaliset tavoitteet liikenteen verotuloista toteutuvat”.  Oma arvaukseni on, että pidemmässä juoksussa auto- ja ajoneuvoverotus korvataan tienkäyttömaksuilla. Kysymys on viime kädessä poliittisesta tahdosta.

(ii) Uudet käyttövoimat ja liikenteen energiatehokkuuden lisääminen

Tavoitteet ovat jaloja, mutta haastavia. Uusista käyttövoimista realistisia ovat
1. Biopolttoaineet, joihin Suomi on jo sitoutunutkin
2. Kaasu, jonka penetraation kasvu toistaiseksi on ollut valitettavan hidasta
3. Sähkö, joka on viime aikoina ottanut rohkaisevia askeleita

Liikenteen energia tehokkuuteen LVM asettaa toivonsa uusiin digitaalisiin palveluihin, kuten MaaS-palveluihin sekä liikkumisen monipuolistumiseen yksityisautoilun kustannuksella. Jää nähtäväksi miten nämä tavoitteet toteutuvat. Itse pelkään, että monipuolistuvat digitaaliset palvelut syövät kysyntää erityisesti kaupunkien joukkoliikenteeltä, eivät niinkään yksityisautoilulta.

#2. Tieto, automaatio ja palvelut

LVM korostaa raportissaan tiedon käsittelyn ja automaation luomia mahdolisuuksia. Tästä on vaikea olla erimieltä. Avoimempi tiedon jakaminen ja rajapinta-ajattelu mahdollistaa aivan uusia palveluita. Erityisesti matkaketjujen tehokas yhdistäminen on asia, joka tulee muokkaamaan tapojamme liikkua.

Henkisesti LVM varautuu myös liikenteen automaatioon ja liikenneinfran muutokseen. Suomessakin, jossa lainsäädäntö periaatteessa sallii autonomiset autot, pitää lainsäädäntöä voimallisesti kehittää, jotta lainsäädäntö olisi valmis vastaanottamaan itsenäisesti liikkuvat autot.

#3. Tieverkon rahoitus

LVM:n katsauksesta on hyvin luettavissa rivien välistä iso huoli tieverkon rahoituksesta. Tieverkossa on edelleen 2,5 miljardin korjausvelka joka ei odottamalla parane. Erityisesti raportti painotti tieverkon rahoituksen pitkäjänteisyyttä nykyisen siltarumpupolitikoinnin sijaan. Rahoituksen ennakoitavuuden lisääminen on varmasti asia, jonka puolesta kaikki tienkäyttäjät voivat liputtaa.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secto Automotiven riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ville Kujansuu, Secto Automotive

Ota yhteyttä!

Haluan lähettää teille