Sähköautot, Sananvuoro Haluaako Suomi oikeasti leikata liikkumisen päästöjä?

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä sai puolentoistaviikon kädenväännön jälkeen väliraporttinsa valmiiksi. Väliraporttia on pakko kritisoida kunnianhimon puutteesta. Väliraportin sisältö on pitkälle viety kompromissi, josta löytyy toki niitä aikeita joita tarvitaan, jotta Suomen liikenteen päästöjä oikeasti saadaan leikattua edes lähelle tuota haluttua 50% vuoden 2005 tasosta. Se mikä esityksen hyvät aikeet lopulta tuhoaa on rahoitus, tai oikeastaan rahoituksen puute.

4 M€ latausinfran kehittämiseen on hyvä alku ja se varmasti tukee oikein kohdennettuna koko Suomen sähköautoilua. Sen sijaan 6 M€ /vuosi täyssähköautojen sekä kaasu- ja flexifuel autojen konvertointiin on riittämätön. Tuolla summalla saadaan Suomeen maksimissaan muutamia satoja erittäin vähäpäästöisiä autoja vuodessa – ei tuhansia tai kymmeniä tuhansia joita hallituksen 250 000 sähköauton tavoite vaatisi. Käytännössä hallitus hyväksyy ennemmin käytettyjen Diesel-autojen tuonnin Suomeen kuin autokannan modernisoinnin aidosti vähäpäästöisiksi täyssähkö-, biokaasu- ja sähköhybridiautoiksi. Raideliikenteen lisätuella tai kaupunkiliikenteen tukemisella ei käytännössä vähennetä autoilua laisinkaan.

Esityksestä toki löytyy hyviä ajatuksia, joiden toivoisi kypsyvän konkreettisiksi toimenpiteiksi syksyn aikana.

  1. ”Vähäpäästöisten autojen hankkimista tulee edistää mm. verotuksen keinoin. Polttoaineveron ohjausvaikutuksen täydentämiseksi selvitetään, voidaanko ajoneuvoveron päästöohjausta tehostaa asteittain maltillisesti. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden päästöohjausvaikuttavuutta selvitetään. ”

Ajatus on ehdottoman kannatettava. Tästä Ministeri Berner esittelikin hyvän ajatuksen alkuvuodesta, joka sittemmin silvottiin poliittisessa pelissä. Ainoa toimiva tapa aidosti muuttaa suomalaista autokantaa on luopua autoverosta ja siirtää verotuksen painopiste ajettuihin kilometreihin käyttövoimasta riippumatta.

  1. ”Kansallista sääntelyä kehitetään mm. selvittämällä päästöporrastettujen ruuhkamaksujen käyttöönottoa, uudistamalla julkisen sektorin ajoneuvohankintoja koskeva lainsäädäntö…”

Ruuhkamaksuidea on edelleen toimiva, mikäli tarkoituksena on rakentaa ajamiseen perustuva malli. Raskaat tietulijärjestelmät eivät enää ole tätä päivää. Julkisen sektorin hankintojen suuntaaminen kohti erittäin matalapäästöistä liikkumista on kaikinpuolin toimiva ja kannatettava vaihtoehto.

  1. ”…ja selvitetään mahdollisuus työsuhdeautokannan muuttamiseksi mahdollisimman vähäpäästöiseksi. ”

Työsuhdeautojen muuttaminen nopeasti sähkö- ja kaasuhybridi sekä täyssähköautoiksi on hyvä alku Suomen ilmastostrategiassa, sillä sen vaikuttavuus esimerkiksi autoedun verotusarvoa tukemalla on suuri. Tästä olisi hyviä kokemuksia jo 2014 Työ- ja Elinkeinoministeriön energiatuen kohdalla, jolla Suomeen saatiin merkittävä määrä täyssähkö- ja hybridiautoja.

Jäämmekin siis odottamaan pystyykö työryhmä nostamaan tavoitetasoaan ja saamaan konkreettista poliittista sitoutumista siihen, että Suomen liikenteen päästöjä leikataan Suomen antamien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Me Sectolla itse edelleen seisomme omien, vuosi sitten tehdyn, avauksemme takana.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secto Automotiven riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Haluan lähettää teille